Syksy. on sitä aikaa, jolloin tunnen eniten olevani oma itseni. Ensi kuukausi, jota alan elämään maanantaina on se täydellisin. Itseilmaisua.

Kauniit värit ja se pimeys. Elämä on vaan helpompaa kun on pimeä. Ei näe toisten virheitä eikä kukaan näe sinua ja kaikkea mitkä sinä olet tehnyt väärin.

miten sinä olet väärä.

Koska en ole.

Syksyllä päästän itseni irti ja rakastan kaikkea, ilman vastuuntuntoa tai murheita. Tai ilman että murheet haittaisivat koska syksyllä kuuluu itkeä.-

Rakastan vesisadetta, hyppiä vesilammikoiss, sadetakkeja, varjoja, iltakävelyjä kun ei näe kunnolla eteensä ja so called planin red lights.

Ainut ongelma tällähetkellä syksyn kanssa on kulkeminen, kävely on ihanaa, mutta pyöräily joskus kätevämpää ja miun pyörä varastettiin ja seuraavan avain hävisi. Pitää hankkia jostain uusi, aattelin mennä huutokauppaan joskus ensi viikolla , jos vaikka sieltä löytäisin.

ja haluun myös antiikkiarkun.

en voi ostaa kylläkään mitään.

pyörän ehkä saan.

toivottavasti.

Tahon mennä haravoimaan lapsuuden asuinaluelle. tahon hyppiä lehtikasassa ja uida. Mennä keinumaan keskellä yötä kun on kylmä ja kuulokkeistani imogen heapin Speeding Cars.

I love this season.