Mun mieltä kiehtoo ajatus että oisin sairas.

Sillein oikeasti ja vakavasti sairas.

Et ei olis kontrollissa.

Vaan kun katson peiliin ja nään kalpeat kasvot, tummat silmän aluset ja lasittuneen katseen niin sille olisi jokin fysiologinen syy. Ja että kun haroisin hiuksia niitä lähtisi tupottain. Istuisin parvekkeella polttamassa tupakkaa ja viinilasi kädessä katselisin auringonlaskua ja en kestäisi elämää sairaana ja ehkä hyppäisin.

Tai sitten vaan makaisin sairaalasängyssä ja saisin vieraita.

Tai vaan peittäisin kaiken.